keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Viikon varrelta mietteitä

Nyt pukkaski erikoisviikon meille. Oli oikein 5 keikkaa suoritettavana. ja niistä 4 laivalla, kuin psyyke kestää. Ja tais se kestääkin, huonosti jos ei mitenkään muuten.

16.10 Galaxy
Tääl me käytiinki jo pari viikkoa sitten soittelemas, joten tuttu oli paikka, ei siinä mittää. Ihan normaalia mennään, tullaan ja hoidetaa keikat pois kuleksimasta. Tää o muuten erikoislaiva hommaa jos mikään. Tulee iha oikeasti vanhaa cinttua ikävä, ku joutuu näillä tallinkin paateilla seilaamaan. Tulee mieleen, et voisko ihmistä jopa kohdella ihmismäisesti, ja voisko bändeillä olla edes serviisi kohillaan, mutkun vaan ei. Mikä täs on niin vaikeeta. Ei ymmärrä. No keikka meni, ja si hetkeks lepoon. Aamulla piti kuitenki vaihtaa Tallinnas paattia et kerkes seuraavalle risteilylle Turkuu. Muute kaik män mahtavasti, paitsi et voisko nää popnaamiot oikeesti joskus alkaa kuuntelee vanhempaa tai ainaki viisaampaa. Koko ryhmä aivan naamat siin kohtaa ku piti vaihtaa paattia. No jokainen kärsii omis nahoissaan. Ehjänä kuitenki selvittii ja stadii päästii, ja siit suoraan Turkuse. Eihän näit voi mihkään välis päästää, ku ei nää löydä sit oikeeseen paikkaan, jos hetkeks silmä välttää.

17-19.10 Europa

Turkuuki päästii, ja kaik on vielä hengis. Tai mitä ny bussi vähä renas. Päätti pakoputki tipahtaa keskelle motaria. No kaikenlaist, mitä ny yks pöljä päätti rikkoa autonsa siihen pakoputken palaan. PRKL sokeita turkulaisia tiellä, varokaa jengi! Laival kuitenki päästii, ja kolme keikkaaki kuulemma tehtii. Mut ny on sen verran päivät kateissa et ei voi iha varma olla olik ne hyviä vai huonoja. Taidettii viihtyä melko runsaasti, uusia tuttavuuksiaki tais tulla ja mukavie ihmisten kans höpöteltyä ainaki siitä päätelle et väsytti ku pois päästiin. Kuulemma meil oli iha kivaa. Jaa, nii kävihä siel tuttui yhelt toiselt paatiltaki, kivaa oli, ja selkäänki taidettii taputella. Ollaan me kaikki vaa nii hyvii ja kauniit ihmisii. Mitä näitä ny sitte onkaan.

20.10 Tampere

Olivat sit vaaralliseen paikkaan järkänneet tärkiän keikan. Oli jotku festivaalit menos, mis oli esil kuulemma suomen musiikin vienti ja muut toivot. En mä tiedä, mä oon vaan töis täällä. Iso Kiitos tän keikan onnistumisesta kuuluu kuitenki ystävällemme Oksulle, joka varta vasten pyydettii tulemaan jeesaan tälle keikal, ku me mietittiin, et meil on kuitenki psyyke nii romuna et itte ei enää pysty. Melko hyvin kyl pysty, mut ei oikeesti olis pystyny ilman ammattimiesten apua, sen verran meinas tulla kiire saada taas keikkis valmiiks. Oksu onkii kertont omassa blogissaan kaiken oleellisen mitä tuosta keikast tarvii oikeesti tietää. Joten ei muuta ku kiitos omasta ja muun työryhmän puolesta, Klasulle ja Kokkoselle. Onneks tälläisii ammattilaisiiki on olemassa vielä. Hommat hoituu ja ihmise elämä o mallillaan. Ei kai täs muuta ku kohti seuraavii vastoinkäymisii.

-Curvin

1 kommentti:

Oksu kirjoitti...

Kiitokset ittellenne vaa. Ja oisha se onnistunu vaik mite ilima minnuukii. Mitä ny vähä jeesailin.